tiistaina, huhtikuuta 23, 2013

Kankaanpää RN

Viime sunnuntaina oli ensimmäinen tämän vuoden koiranäyttelyistä. Olin ilmoittanut Linan Kankaanpään ryhmänäyttelyyn, jonne kiinanharjakoiria oli ilmoitettu yhteensä 15. Ihanan vähän ja kehäkin alkoi vasta iltapäivällä. Toki lähdin Kankaanpäähän jo perjantaina ja muistin samalla miksi näyttelyihin kannattaa lähteä mieluummin suoraan kotoa: nyt jouduin pakkaamaan autoon kaiken pesuaineista alkaen.


Olin pessyt Linan näyttelyä varten ensimmäisen kerran torstaina ja ajattelin silloin lisätä turkkiin hieman Bio-Groomin hoitoöljyä. "Hieman" olikin vahingossa liian paljon ja turkki jäi todella öljyiseksi. Lauantai-iltana tein varsinaisen näyttelypesun ja käytin Linan kahdesti shampoossa, jotta öljy lähtisi pois. Kuivatessa selvisi, ettei kaikki öljy todellakaan ollut lähtenyt, mutta onneksi turkki ei näyttänyt ihan mahdottomalta. Pikemminkin laskeutui paremmin eikä ollut niin "lennokas" kuin Linalla yleensä.

Tuomarina toimi Theo Leenen. Lina esiintyi ensimmäistä kertaa nuorten luokassa. Narttuja oli tähän luokkaan ilmoitettu vain kaksi. Lina sijoitettiin toiseksi laatuarvostelulla EH. Kirjallinen arvostelu oli tällainen:

2 years old. Good size but little long in body. Feminine head. Dark eyes. Scissor bite. Missing some premolars. Well set ears. Good neck, shoulder and topline. Correct croup. Well angulated. Good bone and feet. Strong body. Nice coat. Moving well. Character should be stronger.

On yllättävää, että Linan arvostelu oli noinkin positiivinen, sillä Linaa jännitti taas ihan kamalasti. Kehässä mentiin pää ja häntä alhaalla ja pöydällä yritti väistellä tuomaria. Lina ei syönyt nameja eikä pystynyt tekemään mitään temppuja. Pakoili vain jalkojen taakse ja vaikutti ahdistuneelta.

 Pientä koiraa ahdistaa


Ei ole kivaa pakottaa koiraansa tekemään sellaista, josta se ei pidä. Eikä todellakaan kiinnosta tuhlata rahojaan muovinauhoihin, jotka ovat yhtä tyhjän kanssa. Joten käväistään Linan kanssa katsomassa vielä Tampere KV, johon laitoin ilmon jo tammikuussa ja jäädään sen jälkeen toistaiseksi näyttelytauolle. Kesällä voitaisiin käväistä muutamassa mätsärissä etsimässä iloa tähän touhuun, näin ei ainakaan voida jatkaa.


1 kommentti:

Anne kirjoitti...

Höh, voi Linaa, toivottavasti löydätte vielä näyttelyilon!

Ihmeellistä, miten Linan turkki näyttää erilaiselta, kuin millaisena olen sen nähnyt. Näköjään eri aineet ja puunaus tosiaan vaikuttaa :)